Kotiutumista

Nyt ollaan saatu kaikki tavaramme uuteen kotiin ja voimme alkaa kotiutua ja etsiä kaikille tavaroille paikkoja. Huonekalujahan täällä ei ole kuin sohva ja kaappi, mutta keittiötarvikkeita tuli muuttokuormassa ainakin kahdeksan laatikkoa!

Rosa on ollut aivan poikki, ja raukka sai flunssan vielä kaupan päälle. Keiteleen ilma on kylmä ja tänäänkin satoi hetken lunta! On siis hyvä nyt vain oleilla kotona.

Flunssapotilas

Ruoka-asioita en ole oikein kerennyt miettiä. Tänään tein avokadopastaa, sillä mikä olisi parempaa ja nopeampaa ruokaa näin yksikseen. Sen vegaaniversiota en vielä ole ehtinyt kokeilla. Täytyykin jostain tilata oluthiivahiutaleita, kun tästä kylästä niitä ei saa ostettua.

Ruokaa tuloillaan

Kolkkoahan täällä on ilman kalusteita ja ystäviä, ei ole edes radiota, mutta kyllä tämä tästä. Ilmat lämpiää ja työt alkaa, pääsee enemmän sisälle tämän kylän touhuihin.

Vikkelän ketun tarina

Vikkelä kettu

Viime aikoina olen kokeillut monenmoisia kasvisruokia, jotka ovat ylittäneet omien lisäksi muiden odotuksia. Näitä reseptejä olen vihkooni alkanut kirjoittaa ylös. Päätin, että jos saan vaivattomasti 10 reseptiä kirjattua, alan jakaa näitä keittiöoivalluksia muillekin.

Tässä sitä ollaan.

Vikkelä kettu on koirani. Eräs pieni poika potkumoponsa selästä osoitti koiraa ja huusi: "Aika vikkelä kettu, vai mitä!" Sanavalinta oli niin mieleenpainuva, että nappasin siitä itselleni sloganin.

Blogissani aion keskittyä lähinnä resepteihin, mutta muuta elämänmenoa varmasti jaan myös. Muutto yksin Pohjois-Savoon, 300km päähän sukulaisista ja 400km päähän opiskelukaupungista, tuo mukanaan varmasti monenmoista sattumusta.